Bye Bye Thigh

Tasan kaksi viikkoa kepeillä köpöttelyä takana, neljä vielä edessä. Toistaiseksi olen pysynyt vielä suurinpiirtein järjissäni, mutta nyt alkaa mökkihöperyys hiipiä salakavalasti iholle. Ensimmäisenä tuntuu katoavan ajantaju. Maanantai..torstai..lauantai..ihan sama! Tämä on yhtä Päiväni murmelina -elokuvaa päivästä toiseen. Nouse ylös, juo aamukahvi, koita keksiä jotain tekemistä.. No, kolmasosa jo takana, onhan sekin jotain (onhan?!).

Huolestuneena olen seurannut myös lihasten katoamista operoidusta koivesta.. Kyllähän ortopedi tästä varoitteli, mutta on hurjaa miten nopeasti se oikeasti tapahtuu. Koon lisäksi katoaa myös "koostumus". Vaikka lihasta kuinka jännittää, kudos pysyy ihan vellinä. Polvi ei myöskään suoristu täysin loppuun asti, mutta ehkä se on vielä tässä vaiheessa normaalia.

Vasemmalla operoitu, jos jollekin jäi epäselväksi..

Pelottavaa, mutta tavallaan mielenkiintoista. Superjännää nähdä mitä kuuluu operaation jälkeiseen fysioterapiaan ja miten nopeasti jalan lihaksisto ja liikeradat elpyy. Pitää ottaa koko toipilasaika ihan opiskelun kannalta :)

Terveisiä sairastuvalta

No mutta hei. Melkein vuoden päivät näyttää olevan edellisestä tekstistä.. Voisin väittää olleeni niin ahkera ja kiireinen opiskelija etten ehtinyt, mutta kaikkihan me tiedetään ettei se ole totta ollenkaan :) Otetaan siis vain tyynesti katsaus tapahtuneisiin juttuihin.

Koulu tuli ja meni. Nyt sitä ollaan oikein virallisesti koulutettua hierojaa, awesome! Puolisen vuotta olen pyörittänyt bisnestä sivutoimisesti ensin opintojen ja nyt "oikeiden töiden" ohella. Mukavata, niin kovin mukavata. Heti koulun loputtua palasin myös takaisin toimistotöiden ihmeelliseen maailmaan. Jostain ihmeellisestä syystä sekin on maistunut erittäin mukavasti. Kai se vaihtelu sitten vaan virkistää - paljon. Löysin myös opiskeluaikana oman sisäisen pikkutarkan nörttini, josta on ollut suunnattomasti apua töihinpaluun haasteissa. Yhteenvetona vois todeta, että työkuviot ovat varsin mallillaan.

Kouluaikana sattui kuitenkin pieni tapaturma, jonka takia sekä pää-, että sivutoimiset duunit on nyt jäähyllä. Huonosti kiinnitetty leuanvetotanko + pahaa aavistamaton Johanna = klassinen Youtube-tapaturma ja polven tähystysleikkaus.

Siellä se möyrii instrumentteineen mun polvessa.

Tähystyksessä löytyi nivelkapselista irronnut nivelkierukka. Toimenpide lyhykäisyydessään: raaps raaps nivelkapselin rapsutus verille, kierukka ompeleella kiinni ja toivomaan että arpeutuu takaisin. Tässä pari kuvaa polven sisuksista kiinnostuneille. Pahoinvoivat älkööt katsoko :)

Ehjä ja siisti nivelkierukka omalla paikallaan, se on siis tuo keskimmäinen kaistale. Ylempi valkoinen pinta on reisiluun pää ja alempi vastaavasti sääriluun pää.

Nivelkierukka vedettynä reisiluun ja sääriluun väliin, tämä ei olisi mahdollista, jos kierukka olisi nivelkapselissa kiinni kuten kuuluu.

Täällä sitä siis ollaan sairaslomalla kyynärsauvojen varassa. Vajaa viikko takana, reilut 5 edessä. Luvassa haasteelinen ja ennen kaikkea t-y-l-s-ä kuusiviikkoinen. Painoa ei saa varata jalalle lainkaan ja koukistus on sallittu vain 90 asteeseen saakka, mutta ei yli. Odotettavissa vasemman jalan lihasten surkastumista, liikeratojen kangistumista ja luultavasti toipumisen jälkeen fysioterapiaa. Kaikesta huolimatta (ainakin vielä) ihan positiivisin mielin :) Suurta kiitollisuutta olen tuntenut tämän vajaan viikon aikana seuraavista:

1. Kaikki tehdyt askelkyykyt, yhden jalan kyykyt yms. - kun vessaan, tuolille ja ihan joka paikkaan joutuu kyykistymään yhden jalan varassa, on hirvittävän mukavaa että sen pystyy tekemään.

2. Kaikki tehdyt käsi/ylävartalotreenit - kepeillä köpöttely ei ole kevyttä hommaa, jos et usko niin yritäpä kävellä niillä vaikka lähikauppaan.

3. Kaikki tehdyt liikkuvus- ja tasapainoharjoitukset, sekä venytykset - liikkuvuus sallii esim sukan pukemisen jalka suorana ja tasapaino kestää portaissa kulkemisen ja pienet horjahdukset.

Listaan vois vielä lisätä kaikki tankotanssitunnit, jotka on parkkiinnuttaneet kämmenten ihoa sen verran, ettei nahka ole ainakaan vielä rullalla keppeihin nojailusta. Tarinan opetus: pitäkää ihmiset fysiikastanne huolta. Koskaan ei tiedä milloin joku kehon osa on hetkellisesti pois pelistä ja sitä joutuu kompensoimaan muilla keinoilla.

Dreamboard revisited

Johan on taas viimeisestä kirjoituksesta aikaa, hupsansaa.. Meinasin aloittaa tämän kirjoituksen kertomalla miten suunnattoman vihaiseksi ja surulliseksi nuo Tampereella riehuneet isänmaan epätoivot mut saa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, etteivät ansaitse yhtään postausta. Eivät oikeastaan edes näitä muutamia sanoja. Siispä positiivisemmin mielin pikakatsaus parin vuoden takaiseen muuttolaatikoista löytyneeseen dreamboardiin! :)

Halusin oppia tankotanssia. Nykyään kuvan liike on lastenleikkiä, ohjaan tankotanssitunteja ja olen jopa esiintynyt pariinkin otteeseen yleisölle.

Check!

Halusin oppia anatomiaa. Tällä hetkellä olen opintovapaalla päivätyöstäni ja opiskelen anatomiaa ja fysiologiia hierojakoulussa. Olen siinä jopa aika hyvä.

Check! (tai vähintäänkin työn alla)

Halusin joulumarkkinoille johonkin. Vuosi sitten hörpin kuumia juomia Frankfurtin joulutorilla.

Check!

Halusin oppia joogaa ja notkeutta. 10-kerran joogakorttini on juuri päättynyt. Laji oli mukava, muttei sytyttänyt sen ihmeemmin. Kehonhuolto kotikonstein on myös tuonut liikkuvuutta ja notkeutta roppakaupalla lisää.

Sanoisin, että Check!

Halusin otattaa itsestäni valokuvia ammattilaisella. Noin 270 raakavedosta odottavat koneella lähempää tarkastelua ja valintoja.

Check!

Halusin talon. Näpyttelen tätä viestiä osittain jo remontoidun omakotitalomme keittiöstä.

Check!

Halusin kirjoittaa. No, tässähän sitä :)

Check!

Halusin perheen. Tämä kuva siirtyköön seuraavaan dreamboardiin odottamaan opiskelun päättymistä ;)

Loput kuvat ovat viittauksia matkusteluun. Viimekesäinen häämatka Italiassa oli aivan mahtava. Matkustelu taitaa kuitenkin olla sellainen ikitoive, joka ei koskaan tule valmiiksi ja hyvä niin :)

On suorastaan hämmästyttävää nähdä, miten paljon on ihan vahingossa toteuttanut haluamiaan asioita. Tulee kovin kiitollinen olo. Äkkiä uusi dreamboard tekoon, suosittelen lämpimästi kaikille!

Treenipäivitys!

On tullut aika vältellä tylsimpiä koulutehtäviä ja blogi on tähän tarkoitukseen varsin oiva työkalu. Vaikkei olisi mitään oikeaa sanottavaa (onko mulla koskaan?), voi hyvin tulla kuluttamaan aikaa überturhan treenipostauksen merkeissä! :) No ei vaan, kyllä se koulu ja tehtävät edelleen maittaa. Hikipingon leima on tiukasti otsassa, lähteneekö enää edes tärpätillä..

Mutta siis se treeni.. Eilen oli pitkästä aikaa salipäivä. Eipä tällä 1krt/vko tahdilla mitään huimia muodonmuutoksia koeta, mutta pysyy edes hiukan lihaskunto yllä. KP tarkoittaa tässä kehonpainoa, siis noin 65 kiloa täyttä Johannaa :)

Penkillenousu - 2x10kg / 4x10
Leuanveto leveällä myötäotteella - KP / 4x4
Dippi - KP / 3x7
Yhden jalan suorin jaloin maastaveto - 2x10kg / 3x8

Yhdenjalansuorinjaloinmaastaveto. Jösses mikä sanahirmu, mutta yritäpä ite ilmaista se lyhyemmin! Kyseessä on siis tämä liike.

(kuva:http://nana-superfitme.fitfashion.fi)

Painoni ko. liikkeessä oli hyvinkin vaatimaton, vain 10kg käsipainot, mutta tasapainon kanssa oli näin ensimmäisellä kerralla sen verran tekemistä, että sekin riitti oikein hyvin. Nyt, päivää myöhemmin, on berberissä oikein mukava tuntuma.  Leuanvedoissa olen siirtynyt treenaamaan leveää myötäotetta, koska siinä olen paljon heikompi, kuin kapealla vastaotteella. Haluaisin tehdä koko ajan vaan kapealla vastaotteella, kun on niin kiva tehdä 6-8 toiston sarjoja ja tuntea itsensä suureksi ja vahvaksi, mutta ehkä se on vaan itsensä huijaamista :) Kaiken kaikkiaan oikein kiva, lyhyt ja tehokas treeni. Ei tuo kovin kauaa päiväohjelmasta vie ja koko kropan saa mukavasti kuormitettua.

Kouluu, kouluu, kouluu

Kouluu, kouluu, kouluu ja se on NIIN kivaa! En ole malttanut blogatakaan yhtään, kun kaikki vapaa-aika kuluu rattoisasti nenä kiinni latinankirjassa tai anatomiamonisteissa. Ensikosketukset ihan konkreettiseen hierontaankin on otettu ja arvatkaapa mitä - musta tulee vielä ihan sairaan hyvä! Yllättävän moni asia tuntuu tosi luontevalta ja helpolta jo nyt, eikä tässä ole vielä harjoiteltu kuin muutama hassu viikko. Siksi kai sitä vielä uhkuu intoakin.. Katsotaan kun tulee talvi ja opinnot rankkenee, vieläkö sitten piisaa typykällä uhoa ;) Nautitaan nyt kuitenkin vielä flowsta kun sitä piisaa. I present to you, The Nerd!

Fashion is my middle name

Harkitsen vakavasti siirtymistä muotibloggajaksi. Monessa muotiblogissa on sellaisia mitä-päällä-tänään-kuvia. Tässä omani, olkaa hyvä.

Urheilutoppi ja verkkarit on täydellisesti samaa mustan sävyä. Myös harmaat villasukat ja kulahtanut college täydentävät jotenkin toisiaan, eikö vaan? Ja koska kengät tekee naisen, valinta oli ilmiselvä. Ei muuta kun kylille! 

Ai mitä tein kylillä? No hain uudet verkkarit!

[P.S. Jos jollekin jäi epäselväksi, naljailen vain ja ainoastaan itselleni. En siis kenellekään oikeasti muodista bloggavalle tai muuten vaan kiinnostuneelle.]

Koulutie häämöttää

Kyllä, niin se vaan on. Koulutie on syksyllä edessä minullakin. Siitä taitaa nyt olla suunnilleen 5 vuotta, kun vannoin pyhästi, etten koskaan enää ryhdy opiskelijaksi. Kuinkas sitten kävikään :) Tosin tällä kertaa opintojen aihe on hyvin erilainen. Viimeksi opiskelin kansainvälistä kauppaa ja markkinointia Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa, nyt suuntaan Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen opiskelemaan hierojaksi. Opinnot keskittyvät tällä kertaa siis hyvin vahvasti ihmisen fysiologiaan ja anatomiaan, mikä (ainakin minusta) kuulostaa noin miljoona kertaa mielenkiintoisemmalta, kuin pölyiset markkinatutkimukset! Samoin odotan innolla sitä tekemällä oppimista, mikä hierojakoulussa on väistämättä edessä.

Saatiin koulusta jo kesäksi vähän kevyttä iltalukemista. Pitää opetella latinankielisiä anatomian termeja ja hiukan perehtyä ihmisen luustoon. Ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni olen tehnyt tehtävät jo ennenkuin on ihan pakko. Ja todellakin ensimmäistä kertaa elämässäni olen tehnyt itselleni ristikkotehtäviä yms sanaston opettelemiseksi ja kerrannut oppimaani moneen kertaan. Niin se kuulkaa ihminen muuttuu :D


Mökkilaiturilla maistuu jopa opiskelu

Vielä muutama elokuinen viikko vierähtää töissä, mutta 2.9. se sitten alkaa. Mahtava fiilis aloittaa opinnot, jotka ihan todella kiinnostaa. Tykkään kyllä nykyisestä päivätyöstäni, ja työyhteisöstä eritoten, mutta vaihtelu on kieltämättä tervetullutta. Pienenä salaisena (siksi kerron siitä blogissa :D) haaveena olisi perustaa kotiin hierontavastaanotto, mutta päivätyötä ei ole tarkoitus jättää. Vakaana aikomuksenani on palata koulusta suoraa takaisin toimistotuoliin naputtelemaan ja sivutyönä pyörittää kotivastaanottoa. No, käydään nyt koulu ensin ja mietitään sitten, mutta saahan sitä haaveilla :)

Ainakin mökkilaiturilla kelpasi haaveilla, kun aurinko painui mailleen. Ihanaa loppukesää kaikille! :)